Vähän purjehdusta ja muita elämän herkkuja

Vähän purjehdusta ja muita elämän herkkuja

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Keittiössä tuoksuu omena



Hieman on hiljaiseloa ollut tällä puolella, kun talon remontti on nielaissut luonnollisesti valtaosan energiasta. Usko on todellakin koetuksella säännöllisesti. Oman lisänsä tähän kaikkeen tuo se, että perhekin on kasvamassa yhdellä uudella tulokkaalla eli jos kaikki menee hyvin niin tammikuussa saamme toisen lapsen. Kovin odotettu ja toivottu on tämäkin tulokas! Harmittaa vain kovasti, ettei tästä raskaudesta ole ehtinyt kovin nauttia ja tietysti tekisi jo kovasti mieli laittaa kaikkea valmiiksi vaan ei oikein ole tässä remonttitilanteessa vielä mahdollista. Ja tietysti tässä on ollut vielä tämän tietokoneenkin kanssa ongelmia, joten tuntuu, ettei mikään ole sujunut ihan ongelmitta....

No, mutta onpa tässä jotain ihanaakin ollut. Uusi talo ja sen puutarha on täynnä monia mahdollisuuksia ja satoa on pihasta saanut kerätä heinäkuusta alkaen. Ensin saatiin hurjasti vadelmia ja sitten karviaisia ja oma pikku kasvimaakin antoi makupaloja ja lopulta valtava omenasato on kruunannut syksyn. Keittiössä on siis tuoksunut omena. Omenapiirakkaa on tullut tehtyä monen monta. Aika usein on tullut tehtyä ihan googlettamalla löydetyillä resepteillä. Tässä yksi ihan kiva ohje, joka on ollut mehevä ja nopea.



Kaikkien kehuma omenapiirakka

200 g margariinia (-minä leivon yleensä aina voista)
1,5 dl sokeria
3 dl jauhoja
1 kananmuna
0,75 dl maitoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
3-4 omenaa
kanelia ja sokeria



Sulata rasva tai käytä pullomargariinia. Sekoita kulhossa sokerin kanssa. Lisää jauhot (ei vielä leivinjauhetta). Jauhoja kannattaa lisätä hiljalleen, sillä taikinasta ei tulisi tulla kovin kuivaa tässä vaiheessa. Ota sivuun kahvikupillinen taikinaa; se ripotellaan valmiin piirakan päälle. Lisää nyt taikinakulhoon muna, maito, leivinjauhe ja vanilliinisokeri. Sekoita puulusikalla kovaa tasaiseksi. Taikina on valuvaa tässä vaiheessa, eli ei esim. pysy vuoan reunoilla, muttei myöskään ole litkua. Kaada taikina voideltuun tavalliseen piirakkavuokaan ja ripottele päälle omenapalat. Itse käytän mitä tahansa omenalajia, jota kotona sattuu olemaan. Jos omena on hapanta, pinnalle kannattaa laittaa vähän runsaammin sokeria. Tällä taikinalla on tehty onnistuneita piirakoita kaikista hedelmistä, joten kokeilla voi.Ripottele pinnalle kanelia ja sokeria sekä sivuun alussa jätetty taikina.Paista 200 asteessa n. 30 min. Parasta tarjoiltuna lyhyen vetäytymisen jälkeen kylmän vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa.(http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/22113/Kaikkien%20kehuma%20omenapiirakka/)


Ja tietysti myös omena-kaurapaistosta on uunissa paistunut useaan otteeseen. Omenasosetta on tehty pakkaseen ja pakastin alkaakin olla nyt täynnä ihania herkkumarjoja ja soseita. Ja niin ihana tuoksu, kun noista omenoista tulee, kun niitä uunissa tai hellalla kypsentää... Nyt hellalla hautuu omenariisipuuro. Ohje löytyi tällä kertaa Myllyn Parhaat sivuilta:



Omenariisipuuro

1 l vettä
1,5 dl puuroriisiä
0,5-1 dl sokeria
3-5 omenaa
kanelitanko
ripaus suolaa

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää ripaus suolaa, riisisuurimot, kuutioidut omenat ja kanelitanko. Hauduta miedolla lämmöllä puolisen tuntia välillä sekoittaen. Tai keitä riisiä ensin 15 minuuttia ja lisää omenakuutiot vasta sen jälkeen. Silloin omenat jäävät sattumiksi puuroon.
Mausta puuro lopuksi sokerilla (omenien makeus vaihtelee suuresti lajikkeesta riippuen) ja poista kanelitanko. Tarjoa puuro lämpimänä, haaleana tai kylmänä sellaisenaan tai maidon kanssa. Puuro sopii aamu- tai välipalaksi sekä kevyen keiton jälkiruoaksi. 
(http://www.myllynparas.fi/suomi/reseptit/puurot/vaihtelua_puuroihin/omenariisipuuro/)


Mikähän siinä on, että kun sinne pakkaseen säilöö näitä herkkuja niin jotenkin ajattelee, ettei niitä heti saa alkaa syödä sieltä, etteivät lopu talvella kesken. Sitten tilanne on kuitenkin se, että keväällä tulee kiire syömisen kanssa, kun uusi kausi on enää muutaman kuukauden päässä. Jospa siis tänä syksynä alkaisi pakkasen tyhjennyksen jo vähän aiemmin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti