Maailman paras pannukakku

Ei oikein ole säät suosineet tänä kesänä sitten toukokuun lämpimien kelien (eikä taineet kovin suosia viime vuonnakaan...). Mahdanko edes kehdata tunnustaa, ettei meillä ole vene vieläkään purjehduskunnossa. Tosin lomat vasta alkoivat, joten jospa nyt saataisiin laitettua paikat kuntoon ja jos tuo sääkin lämpenisi piakkoin niin päästäisiin vesille. Kovasti jo tekisi kyllä mieli...

Alku kesä on mennyt kotosalla. Pihahommia olen yrittänyt jonkin verran tehdä ja remonttiakin on kovasti suunniteltu. Heinäkuussa ei kyllä mikään etene minnekään, joten jospa sitten elokuussa saataisiin taas polkaistua hommat kunnolla käyntiin. Nyt olisi varmaan järkevintä tehdä hyvät suunnitelmat ja valita materiaalit, kun kerran lomalla on aikaa kierrellä rautakauppoja ym.

Sadepäiviä ollaan vietetty tyttären kanssa kirjastossa ja sama ajatus on näyttänyt olevan aika monella muullakin, sen verran ruuhkaa on tällaisina päivinä ollut kirjastossa. Päätin tässä aikani  kuluksi ja päivän piristykseksi tehdä pannarin ja kaivoin vanhan hyvän ohjeen reseptivihkoni välistä. Maailman paras pannukakku -ohje se vain aina toimii! Ohje eksyin käsiini ensimmäisen kerran joskus 90-luvun lopulla ja sen jälkeen en muuta ohjetta olekaan käyttänyt silloin harvoin, kun pannaria innostun tekemään. Ohje ei ole mikään salainen ja löytyy kyllä monestakin paikasta netistä, mutta jottei suotta tarvitse lähteä googlailemaan niin tässäpä tämä:

MAAILMAN PARAS PANNUKAKKU

4 dl vehnäjauhoja

1,5 dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

1 tl vaniljasokeria

8 dl maitoa

2 kananmunaa

100 g voita sulatettuna

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon maito ja kananmunat. Kaada leivinpaperilla päällystetylle uunipannulle ja kaada lopuksi päälle vähän jäähtynyt voisula. Itse teen vielä taikinaan muutaman vedon vispilällä niin voisula levittyy paremmin. Ja sitten uuniin n.200 asteeseen tai vähän yli ja paistetaan noin puoli tuntia.


Ja nyt olis sopivasti valmista, joten kaivetaan vielä hillot kaapista ja eikun syömään!

Hei Muumi!

Vähän aika sitten mainitsin eräästä suhteellisen pikaisesta ostoksesta ja lupasin kertoa siitä myöhemmin lisää. Tilaushan tuli tehtyä tuossa pääsiäisen aikoihan ja saapui nyt reilu viikko sitten eli ihana Muumipeikko-valaisin! Olen miettinyt Eero Aarnion Tupla kuplan hankkimista, mutta joku siinä on kuitenkin aina mietityttänyt tai ehkä kuume tähän hankintaan ei ole ollut riittävä. Sitten näin nämä uudet muumivalaisimet ja olin vakuuttunut, että juuri tuollaisen haluan. Loppuottelu käytiin Muumipeikon ja hattivatin välillä, mutta tulin siihen tulokseen, että hattivatit näyttäisi parhaalta pienenä joukkona, joten päädyin kuitenkin Muumipeikkoon (eikä se Niiskuneitikään poissuljettu ollut) ja tosi tyytyväinen olin päätökseen.

Näitä valaisimia valmistaa  Feelis Helsinki. Oman valaisimen voi tilata vaikka täältä Muumikaupasta ja Stockmann myy näitä myös sekä muutama muukin paikka (lista jälleenmyynti paikoista löytyy ainakin Feelis Helsingin sivuilta). Oman valaisimemme tilasin Stockmannilta ja toimitusajaksi ilmoitettiin 4-6 viikkoa. Meille valaisin tuli 5:ssä viikossa. Materiaali on samanlaista kuin tuplakupla valaisimissa eli kestävän oloista mattapintaista muovia. Valo on yllättävänkin kirkas eli ihan ei yövaloksi välttämättä sovi. Muumipeikkoa on saatavilla kolmessa koossa ja meille otin tuon keskikokoisen, jonka korkeus on 50cm. Sopii hyvin vaikka lattiallekin sijoitettavaksi. Pienimmän muumipeikon koko olisi ollut 30cm ja isoin on jo 105cm. Olisipa aika upea sekin, mutta hinta kyllä karvastelee (0vh. 899€)... Nämä valaisimet on valmistettu Suomessa ja konseptointityötä on johtanut Harri Koskinen. Tästä on kyllä pakko tulla jonkinlainen klassikko!

Kuva lainattu: Feelis Helsiki Facebook -sivut

Muumivalaisin on 2-vuotislahja tyttärellemme ja sijoituspaikaksi tulee todennäköisesti hänen uusi huoneensa, kunhan remontti joskus valmistuu. Lahjan saajakin oli kyllä innostuneen oloinen: ainakin suurta iloa tuotti, kun sai sytyttää ja sammuttaa valoa monta kertaa (toivottavasti on kestävä lamppu)! Ja kyllä tässä on aika monena iltana käyty hakemassa Muumipeikko varastosta esiin, että sitä voidaan ihmetellä ja halailla.