Vähän purjehdusta ja muita elämän herkkuja

Vähän purjehdusta ja muita elämän herkkuja

torstai 3. maaliskuuta 2016

Lastenhuone -Miten se tehtiin?

Blogi on uinunut talviunta muutaman kuukauden. Taisi tulla hieman remonttiväsymystä ja joulukiireet veivät osansa ja sitten tuli koettua perheessä ensimmäinen korvatulehdus ja muut flunssat... huh! Toivottavasti edessä nyt terveemmät ajat!

Nyt ehkä uskaltaa taas vähän miettiä remontteja tai ainakin, mitä sitä tulikaan tehtyä... Joten esittelen teille meidän lastenhuoneen. Ihastelen usein noita valkoisia hempeitä, siistejä lastenhuoneita, joita monista sisustusblogeista löytyy ja olisihan sellainen ollut mahdollista itsekin toteuttaa ja tunnustan, että sellaisesta kyllä edelleen syvällä mieleni sopukoissa haaveilen, mutta tästä huoneesta tuli hieman erilainen....

Yläkerran makuuhuoneet olivat remonttijärjestyksessä ykkösryhmässä yläkerran kylpyhuoneen kanssa. Remontti aloitettiin joulukuussa 2014 ja maaliskuussa 2015 saimme "luvan" ottaa uudet makuuhuoneet käyttöön. Esikoisen makuuhuoneesta tuli hieman muusta talon sisustuksesta poikkeava, koska halusin, että huone on oikeasti lastenhuone.

Seinistä irroteltiin tapettia oikein kunnolla ja siinä riittikin työtä, sillä tapettien kiinnityksessä oli taidettu muinoin käyttää apuna liimaakin tai sitten liisteri vain oli todella tiukkaa tavaraa. Katosta irrotettiin haltex-tyyppiset levyt ja huoneen kaksi kylmää komeroa purettiin ja lisäeristettiin, että saatiin lisäneliöitä käyttöön.



Huoneen ovi päätettiin säilyttää, kuten myös muutkin makuuhuoneiden ovet. Ne vietiin vain maalarille maalattavaksi. Lopputulos oli perusvalkoinen ja uudet kahvat viimeistelivät vanhat ovet. Seinien rappaukset irtoilivat paikoitelle, joten jonkin verran jouduttiin tekemään korjausrappauksia ja osa seinistä levytettiin uudelleen kipsilevyllä. Purettujen komeroiden seinää ja kattoa lisäeristettiin, että saatiin tila lämpimäksi. Kattoon tuli valkoinen MDF paneeli ja seinät maalattiin. Tytär sai itse valita yhden seinän värin. Toive oli selkeä: oranssia piti saada, joten mies haki rautakaupasta nipun oransseja mallivärilastuja, joita levitimme pöydälle. Lapsi sai siitä sitten itse valita mieluisen ja tietysti se oli kirkkain oranssi (Tikkurilan värikartassa nimellä Päiväntasaaja).

                              

Vaikka värimaailma muualla talossa on hillitympi ajattelimme, että lapsen huone täytyy olla lapsen mieleen: raikas ja innostava, joten huone saa poiketa muusta linjasta. Väri tuotti hieman haastetta: seinä jouduttiin maalaamaan kolmeen kertaan, että maalista saatiin riittävän tasainen ja peittävä.

Lattiaan oli aluksi tarkoitus laittaa tekstiililaattaa, mutta sairastimme koko perhe (vauvaa lukuunottamatta) oksennustaudin ennen lattian asennusta ja sen seurauksena päätin, että jospa kuitenkin mennään lastenhuoneessa laminaatilla ja laitetaan tekstiililaatat sinne vasta sitten, kun ei enää ole niin suurta vaaraa, että kaikki lattia saa osansa erinäisistä eritteistä ja muista mukavista.


Vain yksi seinä on siis oranssi (kuvassa väri ei näytä niin raikkaalta, kuin todellisuudessa on, kun valaistus kuvaushetkellä oli huono) ja muut seinät valkoiset (taittaa ehkä hieman siniseen kirkkaassa päivänvalossa eli sellainen kylmän valkoinen, muistelen, että värinnimi oli Kinos). Katto- ja jalkalistat ovat leveää (70mm) MDF listaa.






Lattiaan hankin oranssin maton, mutta verhot ovat vielä mietinnässä. Lisäksi päätin, että hankimme huoneeseen heti 120cm sängyn. Lastensänky saa toistaiseksi jäädä meidän vanhempien makuuhuoneeseen ja tytär nukkuu vielä enimmäkseen siinä, joskin välillä haluaa mennä jo omaankin huoneeseen nukkumaan. Sänky toimii myös hyvänä vierassänkynä ja on siinä jo jokuset päiväunetkin nukuttu.

Tytär oli aivan innoissaan, kun annoin muuttoluvan uuteen huoneeseen. Askelia kertyi, kun hän juosten kuljetti lelujaan olohuoneesta omaan huoneeseensa. Vaikka huone ei suurensuuri olekaan, tuntuu se kuitenkin ihan sopivalta ja mieluisalta käyttäjästään. Ja on se kyllä leikkijänsä näköinenkin!




-Niin ja Muumilamppukin pääsi vihdoin paikalleen (vaikka ei kuvissa nyt näykään)!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti