Keittiön sisustusta

Keittiö on kodin sydän... Vaan jotenkin se ei nyt ole siltä tuntunut. En osaa sanoa, mikä uudessa keittiössä on mieltäni vaivannut. Kenties liika harmaa teki keittiöstä tylsän ja jotain puuttuu. Ensin puutuin isoon tyhjään takaseinään. Seinä kaipasi ehdottomasti jotain ja mietin suurta kelloa, tauluja tai jotain hyllyä. Lopulta päädyin hankkimaan taulukollaasin Deseniolta. Ideakuvista valitsin sopivan tauluasetelman ja sen mukaan tilasin julisteet, jotka eniten miellyttivät ja tuntuivat sopivan meidän keittiöön. Kehykset hankin Ikeasta ja mies sai luvan auttaa asentamisessa. Mietimme aluksi, että asentaisimme taulut suoraan kiviseinään yksitellen, mutta sitten muistin taulukiskot ja aloin selvittää niiden hankkimista. Päädyimme hankkimaan Pislan taulukiskot, joita saa mm. K-raudasta (monissa ihan varastotavarana). Päätös hankkia taulukisko oli ehdottomasti oikea! Kiskon asennus oli huomattavasti helpompaa kuin jos olisimme joutuneet yrittää asentaa taulukollaasin suoraan. Kiviseinään kun ei niin vaan porailla reikiä vieriviereen. Kun kisko oli asennettu, sai taulut asentaa ja säätää vaijereiden varaan helposti ja mikä parasta: jos mieli muuttuu, taulut on helppo vaihtaa ja asentaa uudet tilalle mihin kohtaan haluaa!

Taulukisko ja taulukollaasi

Seuraavaksi vuorossa olivat keittiön tuolit. Vanhat punaiset kangastuolit ovat palvelleet meitä jo reilut 10 vuotta ja alkoivat olla siinä kunnossa, että vaihtaminen tuli ajankohtaiseksi. Hankin yhdet tuolit Torin kautta, mutta en pitänyt niistä, joten kierrätin tuolit eteenpäin. Tuolien valinta ei ollut ihan helppoa, sen verran erilaisia tuoleja oli tarjolla, jotka olisivat miellyttäneet silmää. Palasin kuitenkin kerta toisensa jälkeen Hayn Hee tuoleihin ja ostin niitä ensin pari kappaletta kokeiluun. Tuolit sopikin keittiöön tosi kivasti ja niissä on hyvä istua. Niinpä niitä kotiutui meille vielä pari lisää.

Hay Hee -tuoli

Luulin jouluna löytäneeni kivat vaaleat/hopeiset Vallilan verhot keittiöön, mutta aikani niitä katseltua totesin nekin liian ankeiksi. Niinpä pääsiäisen ja kevään kunniaksi kävin ostamassa Eurokankaasta muutaman metrin keltaista kangasta ja ompelin siitä verhot. Keltainen ei varsinaisesti ole ollut suosikkivärini, mutta nyt on keittiössä menty selkeästi oikeaan suuntaan ja värimaailma alkaa hahmottua paremmin.

Sen sijaan lamput aiheuttavat edelleen päänvaivaa. Saarekkeen päälle on tällä hetkellä mietinnässä kaksi Artekin valkoista Golden Belliä. Myös ruokapöydän päällä olevasta Innoluxin Kupla valaisimesta en ole täysin varma. Muita mietinnässä olevia juttuja on keittiön pöytä, joka toisaalta nyt tummana ei ole ihan pahimmasta päästä. Ja kaapistojen välitilan harmaa alucolevy: se tuntuu jotenkin tyhjältä ja tylsältä, mutta toisaalta tuo työtasokin on aika kaaosta ja täynnä tavaraa, joten kun vain saisi jotain järjestystä aikaan niin sekin saattaisi helpottaa.

Uusi sähkövatkain

Jokin aika sitten vanha sähkövatkaimeni, 17 vuotta hyvin palvellut Philips CreaMix, alkoi oikuttelemaan eli käytännössä en saanut sitä enää sammumaan kuin irrottamalla johdon seinästä. Voin sanoa, että muutama ärräpää ehti päästä, kun kytkin vatkaimen seinään enkä muistanut, että vispilät lähtee heti pyörimään, joten kyllähän tässä pientä vaaranpaikkaakin oli. Edessä oli siis uuden vatkaimen hankinta.


Olen tilannut jo joitain vuosia Kuluttaja-lehteä ja numerossa 3/2015 oli testattu 18 sähkövatkainta. Perehdyin artikkeliin ja lisäksi lueskelin eri foorumeissa kokemuksia vatkaimista. Olin jokseenkin yllättynyt, miten paljon eroja vatkaimissa oli, joten jos leipoo/vatkaa paljon, suosittelen kyllä perehtymään eri merkkeihin ja malleihin. Kuluttaja-lehden testivoittaja oli Bosch MFQ4020 ja Kenwoodin vatkain oli sijalla kolme.

Lopulta päädyin hankkimaan monien suositteleman ja kehuman Kenwoodin KMixin. Vatkain maksaa lähes joka paikassa n.100 euroa, joten hieman mietitytti, onko kone hintansa arvoinen. Mietin, ottaisinko jonkin räyhäkän värin, koska vatkainta saa tosi monissa kivoissa väreissä, mutta päädyin lopulta valitsemaan perusvalkoisen.

Painavahan tämä on! Entinen vatkaimeni painoi vatkaimien kanssa n.1,03kg ja Kenwood painaa n.1,55kg. Mutta käsi tottuu ja onhan tuo vatkauskokemus ihan erilainen tämän koneen kanssa! Kone on huomattavasti hiljaisempi ja tehoja on hurjasti enemmän. Kädensijasta saa hyvän otteen ja koneen käyttö on vaivatonta. Ja tämä todellakin vatkaa niin paljon nopeammin ja tehokkaammin kuin vanha. Nauratti ihan jo itseäkin, että miten sitä voikaan ihminen innostua näin paljon uudesta vatkaimesta! Mutta, kun ei ole muusta tiennyt niin mikäs sitä on ollut vanhalla vatkailla, kun ihan kelpo peli on kuitenkin ollut. Nyt olen myyty ja innolla odotan jokaista vatkaushetkeä: kannatti siis hankkia!

PS Niin ja cookies -leivontahaasteeni jatkuu jälleen puolen vuoden tauon jälkeen. Tällä kertaa vuorossa olivat suklaa-suolahiutalecookiet. Voit seurata haasteen etenemistä tästä.